I want to wake up next to you

 Tälläiset aamut niin kuin tänään ovat todellista herkkua ja rakkautta! Sain nukkua niin pitkään, kun halusin ja ainoa "herätyskelloni" oli ihana auringonpaiste, joka jatkuu edelleen. Tänään minulla ei ole (tai oikeastaan ei ole ollut) kiire yhtään mihinkään. Tämä päivä on nimittäin sellanen löhöilypäivä, jolloin aion olla rennoissa vaatteissa, makoilla sängyssä ja katsoa hyviä leffoja. Illaksi taidan saada tänne jonkun muunkin löhöilemään kanssani. Nyt kuitenkin minun pitää näköjään lähteä kipaisemaan kaupassa, koska ruoka näyttää olevan loppu. Heippa!

Blombom, kuvia puhelimesta...

Loppujen lopuksi luovutin sen videon suhteen, mistä aikasemmassa postauksessa olin puhunut. :( Katsotaan, jos saisin joku päivä teille jonkunlaisen videon tänne luotua. Nyt kumminkin tulin taas tyhjentämään puhelimeni kuvista, mitä sinne on kasaantunut. (Eikö teistäkin tuo äskeinen lause kuulosta vähän hassulta?) Nyt kuviin...

 Kesätyöpaikan ruoka oli niin hyvää...! Tässä täyttettyä pastaa ja lihasuikaleita, nam./ Tää oli mahtava reissu! Veljen kanssa ootetaan koneeseen pääsyä./ Ai naisilla muka aina kestää, eipä tällä kertaa./ Iltaa viettämässä Rodoksella +rakas veli♥ Kiss me -drinkki

Magnum -jäätelö, nami!/ Aamulenkillä aurinkoisena kesäpäivänä./ Hyvää yötä♥! -kuva/ Satama yöllä + hyvä seura= mahtava ilta

Viimosta lomaviikkoa viettämässä ihanan ystävän kanssa Helsingissä. Pientä herkuttelua. Macaron♥/ Lähettiin Minnan kanssa käymään Imatralla tatuointieni takia. Turha reissu oli ja kuoltiin melkein tylsyyteen./ Lisää Magnum -jäätelöä!/ Ensimmäinen koulupäivä ohi./ Sotemammalla oli vähä tylsää tunnilla D: / Koulusta kotiin litimärkänä. 

Et koskaan voi tietää, milloin elämäsi saattaa muuttua lopullisesti

Heipähei! Monet teistä kyselivät (aikoja sitten) kädessäni olevasta tatuoinnista. Ja lupailin, että tekisin siitä oman postauksen myöhemmin. No nyt olisi sen postauksen aika. :)

Minua vähän jännitti tämän toisen tatuoinnin kertominen, koska tämä asia tulee niin monelle yllätyksenä. Kädessäni lukee siis "Diabetes". Miksikö? Sen takia, koska sairastan 1-tyypin diabetestä (eli ikivanhalla nimellä sanottuna sokeritautia). Toivottavasti ette järkyttyneet?
   Moni varmaan ajattelee teistä, että tämä tulee syömällä paljon herkkuja tai syömällä epäterveellisesti (ei se näin ole!) tai, että kyseinen sairaus voisi tulla vain, jos suvussa on sitä (tämäkään ei pidä paikkaansa!) Kuka vain voi sairastua tähän, mutta yleensä riski sairastua on niillä keillä tätä on suvussa 1- tai 2-tyyppinä.

Elämäni muuttui sairastumisen jälkeen vähäisen, mutta sairaus ei ole kuitenkaan estänyt minua, missään elämäntilanteessa. (Älkää siis kuvitelko etten voisi tehdä samoja asioita, kun tekin.) Syy, miksi päätin tatuoida tämän kaikkien näkyville/tiedättäväksi oli yksin kertainen. "Miksi en tatuoisi sitä kehooni loppuelämäksi, koska onhan tämä sairauksin minulla koko loppuelämäni?" Käteen näkyville halusin sen, koska olen vahva nainen ja en pelkää puhua tästä sairaudesta, jos joku kysyy siitä. Eli jos jotakin kiinnostaa tietää lisää sanokaa/kysykää vain, minä kyllä vastaan/kerron tästä! :) Joskus tekstin viereen tulee ilmestymään muutakin, mutta ei ihan vielä ;)

Nyt se on sitten tiedossa teille. Ajattelin aluksi tehdä teille videopostauksen, mutta päädyin, sitten nyt ihan kirjoittelemaan vain. No, katsotaan jos joskus teen vielä videon, missä kerron tarkemmin tästä sairaudesta, omia ajatuksiani ja tunteitani.  :)

Pahoittelut kuvien vähäydestä ja laadusta, mutta kamerani ei ole nyt ollut vähän aikaan minulla käydössä, niin joudutte nyt tyytymään web-kameraan ja yhteen vanhaan kuvaan.

I can remember it forever (tattoos)

22.5 keskiviikkona lähdin käymään iskän kanssa Imatralla. (Oikeastaan se taisi mennä ennemmin niin, että rakas isäni joutui lähtemään minun mukaani Imatralle.) Lähdettiin sinne ottamaan minulle 2 tatuointia. Liike oli tosi mukava ja kotoisa. Minulle tatuoinnin teki Tommi -niminen mies (n. 30 -vuotias), joka oli tosi ystävällinen. Jouduttiin suurentamaan mallikappaleita, koska mallini olivat niin pieniä, että niitä olisi ollut hankala tatuoida ja tatuoinneista ei oli saanut myöskään niin pienenä mitään selvää.

   Istuin penkille ja sitten lähdettiin tekemään. Pelkäsin hirveästi, että tatuoinnin ottaminen sattuisi, mutta yllätyin täysin, kun se ei tuntunut laisinkaan. Juteltiin siinä   niitä näitä ja kohta olikin tatuoinnit valmiita. Omasta mieletäni tuli siistiä jälkeä ja itse ainakin tykkään. Sanoin jo Tommille, että tulen sitten 2 -vuoden päästä uudelleen ottamaan pienen linnun kädessä olevan tekstin viereen. :)